keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Hit me with your best shot

Olen riekkunut viikonloppuisin baarissa viimeisen vuoden aikana valehtelematta lähes joka viikonloppu. Ihan muutamia poikkeuksia on tullut vuoden sisään, mutta nekin voi laskea yhden käden sormilla, ja usein tämä "huutava virhe" on korjattu käymällä baarissa keskellä viikkoa.
Olenkin saanut tässä vuoden aikana todistaa mahdottoman määrän iskuyrityksiä. Liikun seurassa, jossa on todella näyttäviä naisia, joten heihin kohdistuvia iskuyrityksiä on ehkä hauskin seurata (vaikka tietenkin itseen kohdistuneet naurattavat yleensä eniten). Itse en ole oikein koskaan ymmärtänyt iskurepliikkien päälle, koska ne ovat niin usein mauttomia, ja saavat iskujen kohteet vain tuhahtelemaan ärsyyntyneisyydestä. En ymmärrä sitä, mikä vika on ihan normaalissa tervehtimisessä ja kevyessä smalltalkissa? Missä vaiheessa siitä on tullut niin aliarvostettua? Itselleni jää ainakin pelkästään huonossa mielessä nuo iskurepliikkejä käyttävät janterot, kun taas niitä näitä juttelevat jäävät mieleen kivalla yrityksellä (tosin tässäkin on eroja, joista kerron lisää kohta). Tässä muutamia elämäni aikana todistettuja iskuyrityksiä ja syitä, miksi nämä eivät minuun tai ystäviini toimineet.

-Mauttomat iskurepliikit, kuten "onks sulla lapsia, koska noi geenit pitää pistää kiertämään?", "Ootko joku koronkiskuri, kun sulla on noi korot ja niin korkeelle kiskottu hame?" eivät vain toimi. Kumpikin iskulause on kuultu baarissa, ja kummatkin näistä saivat minut vain kurtistamaan kulmiani ja kääntymään toiseen suuntaan. Yleensä en edes jaksa alkaa kommentoimaan mitään yhtä nasevaa takaisin, koska pelkään, että se johtaisi keskusteluun kyseisen miehen kanssa. Enkä halua millään tavalla osoittaa, että tämäntyyppisillä repliikeillä pääsisi mihinkään.

-Suoraan iholle käyminen. Perseen puristelu, haarojen puristelu, rintojen hively, lantiosta tarttuminen, yllättävä halaaminen/suuteleminen, yms erpäkorrekti fyysinen kontakti on mielestäni vielä ärsyttävämpää, kuin ylälolevat mauttomat repliikit. Kyllä, vitosluokan diskossa oli kiva, kun joku ihastus hipaisi sinua pyllystä, mutta niistä ajoista on tosiaan se 15vuotta. Kerran ystävääni tuli baarissa halaamaan joku tanssilattialla takaapäin niin, että se näytti kuristusotteelta. Ystäväni tästä hämmentyneenä iski automaattisesti "hyökkääjää" kyynärpäällä palleaan niin kovaa, että mies haukkoi henkeään pari minuuttia. Voin vannoa, että vaikka Jude Law ottaisi minusta kuristusotteen tanssilattialla, en siitä lämpenisi (ja jos lämpenisinkin, niin en sitä myöntäisi ;) ). Tämä ei vain toimi, ja on minusta röyhkeän ylimielistä ja sovinistista.

-Liian suorasukainen puhe. Joillekin tämä saattaa toimia, mutta minä en tästä syty "smalltalkin" seassa. Jos saisin joka kerta euron, kun minulle on kesken mukavan juttelun möläytetty, että "V*ttu sulla on isot tissit", en kitkuttelisi näin niukalla ja ravintoköyhällä ruokavaliolla. Myös lauseet "saanko panna sua", "mun mulkku näyttäs hyvältä sun suussa", "haluisin ottaa sut takaapäin", yms EIVÄT kuulu smalltalkin sekaan. Myönnän, että itse kiihotuin törkypuheista tämän vuoden puolella, kun olin lähdössä miehen kanssa luokseni, ja narikkajonossa hän kuiskaili korvaani mitä kaikkea aikoisi tehdä, kun pääsisimme hänen kämpilleen. Mutta me olimme siinä vaiheessa jo päässeet siihen vaiheeseen, että olimme varmoja seksin harrastamisesta. Jos näitä törkylauseita käyttää iskemiseen, niin minulla henkilökohtaisesti ei ala pöksyt kostumaan.

-Niin kännissä oleminen, että puheesta ei saa selvää. Nämä ovat to-del-la ärsyttäviä tapauksia. Usein tälläiset miehet (JA naiset!) eivät ymmärrä lopettaa. Heistä ei meinaa päästä eroon, ja sitten kun vihdoin sanot suoraan, että tämä pylly ei aio pomppia sylissäsi tänä yönä, saat vastaukseksi vittuilua ja huorittelua. Mahtavaa. Ja kaikista parasta, että usein seuraavalla viikolla sama mies tulee iskemään sinua - samanlaisessa kännissä.

-Koko kaveriporukan iskeminen. Ymmärrän, että pienillä paikkakunnilla väkisinkin tapahtuu sitä, että heräät aamulla ystäväsi entisen hoidon luota, tms. Mutta että pääkaupunkiseudullakin pitää olla niin epätoivoinen, että isketään aluksi yhtä naista, jos sitä ei saa, niin siirtää katsetta vain 20cm sivulle, ja aletaan iskeä hänen ystäväänsä. Minä olen kai liian ylpeä siihen, että olisin kenenkään "varavaihtoehto", ainakaan noin suorasukaisesti. "En saanut ystävältäsi, mutta annatko sinä"-tekniikka ei minuun, eikä kyllä ystäviinikään ole toiminut koskaan.

En ole varma, että olenko sitten niin tiukkapipo, että minuun ei tuollaiset iskuyritykset toimi ollenkaan. Sen sijaan, vähän vähemmänkin komea mies saattaa alkaa kiinnostaa, jos hän tulee reilusti juttelemaan niitä näitä. En tarkoita, että siinä pitäisi alkaa  Egyptin sisäpolitiikasta alkaa vääntämään, mutta mielestäni hyvä aloitus on "moikka, mikä sun nimi on?" Siitä voi sitten kehittää keskustelua, tai jos tuntuu jähmeältä, niin toivotella hyvät loppuillat ja siirtyä takavasemmalle. Myös flirttailun ja silmäpelin olen todennut toimivaksi omalla kohdallani. Jos huomaan jonkun vilkuilevan (huom! vilkuileminen on eri asia, kuin tissieni tuijottelu kieli poskella) minua, tulee heti hyvä mieli. Tälläisellä tekniikalla jopa minut saa lähestymään miestä. Pari kertaa on käynyt niin, että joku ihana mies on pitänyt silmäpeliä muutamanakin eri iltana tulematta kuitenkaan juttelemaan. Olen mennyt rohkeasti juttelemaan hänelle, ja joskus ollaan vaihdettu puhelinnumeroita, joskus lähdetty samaan osoitteeseen.
Ehkä näiden mauttomien iskutekniikoiden takia inhoan kysymyksiä, kuten "miten isketään nainen/mies?", koska mieleeni tulevat heti nämä mauttomat ja stereotypiset tekniikat. Normaalilla smalltalkilla ja pienellä flirtillä pääsee mielestäni paljon pidemmälle, kuin minkään kirjan/nettisivun iskuvinkeillä.

(tosin, pakko myöntää, että nauroin ääneen koneellani, kun luin Womppiksen postauksesta lukijoiden antamia iskuvinkkejä. Womppis ja hänen sarkasmi. Priceless <3 )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti